Ihanaa kevättä!

Berilian Mighty Obelix eli Bocco toivottelee tällä aurinkoisella kesäkuvalla kaikille ihanaa kevättä!

4.3.2019 Kuulumisia

Sissi-simputin, sissulainen, sissukka, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Viimeisin vuosi koiraharrastusten parissa on ollut erittäin rankka, harrastukset ovat jääneet koirien sairastelun takia ja jossain vaiheessa pelättiin pahinta. Nyt kuitenkin on asiat valoisammin.

Riolla todettiin viimeisen pennutuksen jälkimainingeissa IMHA eli immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia. Se on hyvin ikävä sairaus, jonka ennuste ei ole kovin hyvä. Riolla oli onnea matkassa ja nyt se porskuttaa kuin ennenkin. Viimeinen vuosi on tuonut reippaasti harmaata meidän rouvan kasvoihin, mutta muuten sen puuhastelusta ei muutoksia huomaa. Nyt sairaus on hallinnassa ja voi olla, ettei se koskaan uusiudu. Tätä toivotaan.

Sissi taas on osoittautunut allergiseksi, joten siitä ei IMHA-perimän lisäksi tästä syystä tule jalostuskoiraa. Se ilostuttaa arkeamme kotikoiran tärkeässä tehtävässä. Lisäksi siitä ei valitettavasti koskaan tule agilitykoiraakaan, sillä syntymän jälkeiset komplikaatiot aiheuttivat sen, että siltä puuttuu molemmista takatassuista kynnet ja se selkeästi kipeyttää herkästi sen selkää.

Toivon kaikille aurinkoista kevättä ja toivotaan näihin koiraharrastuksiin uutta virtaa ja eloa.


20.1.2018 Rankka alku, toivoa tulevaan!

Sissi (kuva Paula Happo)

Sissi-Sisupussi! Se on ihana, avoin, sosiaalinen, rohkea ja aina valmiina! Sissi jäi meille kotiin Rion ja Rockyn seuraksi. Käytiin torstaina tutustumassa agilityhalliin, Rion treenien teema oli pennun lullutus!

Rio olikin yli 4 kk treenitauolla pentujen ja niistä seuranneiden komplikaatioiden takia. Täytyy sanoa myös, että Rio-sisupussi. Naapuri totesi, että teidän Rio-koiralla taitaa olla yhdeksän henkeä ja niin se taitaa olla. Tässä muutaman kuukauden aikana niistä on kyllä varmasti jo useampi mennyt.

Sanotaan vaikka näin, että tämä pennutus ei kyllä mennyt onnellisten tähtien alla. Tuosta alla olevasta kuvasta meni n. viikko, kun Rio jouduttiin leikkaamaan uudelleen tikkilangoista saadun reaktion takia. Leikkaukset olivat niin suuri stressi tiineyden lisäksi, että se sairastui. Toivon, että pahimmista on jo selvitty. Onnea tuo kuitenkin tämä pieni sähikäinen!

Perhepotretti

Sissi

Sissi-Sisupussi on hienosti nostanut painoaan ja tänään, kun iltapäivällä mittasin, niin 200g raja oli mennyt rikki! Lauantai-aamuna Sissin paino oli 139g, eli kyllä se aika hyvin on painoa nostanut. Kohta siitä varmaan tulee muumilta näyttävä pennelin alku, kun maitobaaria saa aivan yksin tyhjentää. ;)

Rio on kyllä niin esimerkillinen emä kuin vain voi olla. Ulos se malttaa lähteä tasan pakollisille pisuille, mutta sitten tulee jo vauvaa ikävä. Rocky-papparainen lähti mummolan lihapatojen ääreen, niin Rio saa ihan rauhassa parantua ja hoitaa vauvaa.

Noh, tässä pikkuhiljaa alkaa oma tunnemyrsky tasaantua ja täällä on keskitytty täysillä pentuun. Nyt ollaan sitten tällaistakin kokemusta "rikkaampia". Ilmankin olisin pärjännyt, mutta tällaistahan ei voi ennustaa kukaan. Jälkikäteen jossittelukin on turhaa, täytyy vaan koitaa oppia ja mahdollisella seuraavalla kerralla muistaa ottaa opiksi.

Nyt täällä keskitytään pennelin hoitopuuhiin!

4.11.2017

Aina asiat eivät suju siten, kuin on ajatellut. Rion synnytys alkoi torstaina ja huolimatta kovista supistuksista, pentuja ei alkanut kuulua. Lähdimme kiireellä päivystävän eläinlääkärin luo. Hänen luonaan ensimmäinen pentu syntyi, josta kuitenkin tuli enkelipentu eikä se ollut elinkelpoinen. Tästä palattiin takaisin kotiin Rion kanssa. Rio oli ilmeisesti jo kovin väsynyt, sillä synnytys ei jatkunut lääkkeistä huolimatta. Perjantaina aamulla saimme ajan eläinlääkäriin ja siellä Rio leikattiin, sillä röntgenissä näkyi vielä yksi pentu. Tässä vaiheessa luultiin, ettei sekään pentu selviydy. Leikkauksessa kuitenkin huomattiin, että pentu on vielä elossa ja se saatiin elvytettyä. Nyt tämä pieni sissi onkin Rion kanssa kotona. Ne tutustuvat nyt rauhassa toisiinsa. Vielä on liian aikasta sanoa, selviytyykö tämä pieni narttupentu, mutta alku on ainakin lupaava. :) Toivotaan parasta!


Viimeinen vuorokausi on ollut yhtä tunteiden vuoristorataa. Toivotaan parasta, että tämän sitkeän sissin kanssa jatketaan matkaa yhdessä.

30.10.2017

Huh, huh! Rio alkaa olla jo todella paksu! Ja se alkaa vaikuttaa siltä, että tämä paksuneminen alkaa jo riittää. :) No, h-hetki ei voi olla enää kaukana, kyllä ne pentuset sieltä varmasti kohta tulevat.

27.10.2017 Vielä kasassa!

Vielä Rio on kasassa, sen vatsanympärys oli jo kunnioitettavat 53 cm! Yllä olevassa kuvassa ilme kertoo kaiken; Onko pakko kuvata!!! Vielä ei kovin kummoisia merkkejä ole, nyt astutuksesta on 57 päivää. Normaalisti koiran kantoaika vaihtelee n. 57-63 päivää hedelmöittymisestä, joten ehkäpä vielä joudutaan jonkin aikaa odottamaan. Pennuntuoksua ilmassa!

19.10.2017 Mamma-möhömaha



Rion vatsanseutu kasvaa hurjaa vauhtia. Ympärysmitta oli jo sen 50 cm viikko sitten, nyt en olekaan mitannut. Tuntuu, että Rio alkaa jo valmistautua tulevaan koitokseen ja pentujen liikkeet tuntuvat hennosti sen vatsalla. Ihanaa!


Rio on jättänyt hyppimisen jo vähemmälle ja se haluaisi vain lepäillä rauhassa. Odotellaan, odotellaan. Mietin tässä, pitäisikö pentujen määrää tarkistaa röntgenillä, mutta katsotaan, mitä ensi viikko tuo tullessaan. Jos vatsakumpu vielä kasvaa kovasti, en kyllä jaksa uskoa, että siellä vain pari pentua majailee, tai sitten ne ovat valtavia.

18.10.2017 Pesää etsimässä...




Näissä tunnelmissa löysin Rion viikonloppuna. Se oli oikeastaan sitä mieltä, että anna minun olla täällä rauhassa, teen pesää. Ei se vielä oikeasti petaile, kunhan tykkää mahoineen makoilla ihan rauhassa. Mikäs sen parempaa, kun lasten leikkien jälkeen päästä matkalaukkuun pesäilemään.

5.10.2017 Rio ultrassa, pentuja tulossa!

Rion kanssa käyty ultrassa, ainakin kolme pientä Parsonin alkua siellä näkyi. Tässä vaiheessa määrä on vain suuntaa antava, se voi olla jotakin 2-4 pennun väliltä. Kuitenkin, Rio on tiineenä, sen kyllä huomaa käytöksestäkin. Vatsanseutu on kasvanut hyvää vauhtia, aamupahoinvoinnit on selätetty ja pentuja sieltä on tulossa! Ota yhteyttä, jos kiinnostuit pentueesta.

3.9.2017 Rio on astutettu Ismolla

Rion juoksut alkoivat hieman aiemmin kuin luulinkaan. Syyskuun ensimmäisinä päivinä RIo kävi treffeillä Rovaniemellä komean Ismon kanssa (Abysmal Rocketeer). Lisää asiasta Pentuja-sivuilta. Toivon yhdistelmästä tasapainoisia ja terveitä, erilaisiin harrastuksiin sopivia Parsoneita.

17.8.2017 Rion terveystutkimukset

Rio kävi eläinlääkäri Sari Jalomäen asiantuntevissa käsissä silmä- ja polvitarkastuksessa ja kaikki on kunnossa. Nyt vain odottelemaan juoksuja. :)

5.6.2017 Hauskaa kesää!

Boccolainen köllii auringonpaisteessa (kuva Susanna Walther)! Ihanaa kesää kaikille!


Pentuesuunnitelmista sen verran, että Rio tullaan todennäköisesti astuttamaan syksyn aikana, kunhan terveystarkastukset on saatu tehtyä.

24.2.2016 Mighty-pentue 2-vuotta!

Iloiset onnentoivotukset ja rapsutukset Hertalle ja Bocolle! Molemmista on kasvanut kivaluonteisia ja terveitä Parsoneita. Hertta aloittelee agilitya ja Bocco toimii tärkeässä kotikoiran virassa.

Hertta 2-v (Kuva Helena Temonen)

Bocco-poika poseeraa (kuva Susanna Walther)

Rocky kalastamaan lähdössä

22.6.2015

Loma yksillä ja kesä kaikilla! Rocky odottelee mökkirannassa isäntää kalaan, jokohan sitä kohta päästäisiin...

Aurinkoista kesää kaikille karvoihin katsomatta!

Rio ja palkintokassit

22.5.2015 Agilityn huumaa!

Me aloitettiin Rion kanssa agilityn kisat tälle keväälle hienolla kisaviikonlopulla. Imatralla Tatyana Mikhailovan radoilta tulokset hyl-10-10-5, ja sijoitukset kolmelta viimeiseltä radalta 3., 2. ja 2. Nollat antavat vielä odottaa itseään, mutta palkinnot on aina kivoja! Ja parasta oli se, että pitkään hiotut kontaktit olivat hienot kisoissa. Ja se yhdessä tekemisen ilo, nyt me se fiilis löydettiin! Tästä on hyvä jatkaa. Kuvassa oikealla onnellinen voittaja!
24.2.2015 Mighty-pennut 1 v!

Onnea Bocco ja Hertta! Kylläpä se aika juoksee. ;)



Mökkeilyä

15.12.2014 Mökkeilyä

Hertta oli meillä muutama viikko sitten viikonloppuna hoidossa ja käytiin piipahtamassa mökillä. Hertasta on kyllä tullut oikein mukava nuori neiti, vaikka ihan kakara se vielä on. Mutta Rio se vasta kakara olikin, leikitti Herttaa minkä ehti. Siitä kuoriutui taas se pieni veitikkamainen Parson, josta niin pidän. Rio pääsi siis täysin toteuttamaan itseään Hertan kanssa.

Muuten meille kuuluu hyvää, Rion kanssa tehdää agilityssa kontakteja uusiksi. Keväällä meistä taas kuullaan kisaradoilla! Syksyllä käytiin muutamat startit ottamassa, mutta ne menivät enemmänkin kisarutiinien opetteluun kuin suureen maineeseen ja kunniaan.. Rockyn kanssa me on yhdessä todettu, että mitä rennommin agilitya yhdessä tehdään, niin sen hauskempaa se on. Ilman mitään sen suurempia tavoitteita tai kauaskantoisia suunnitelmia. :)